Kilpailukykysopimuksen aikataulu (lähde SAK:n nettisivut)
07.03.2016
Kilpailukykysopimuksen aikataulu
Kilpailukykysopimus tulee voimaan, jos sen edellyttämät muutokset toteutetaan tarpeeksi monen alan työ- tai virkaehtosopimuksissa. Sopimuksen vaihtoehtona ovat hallituksen esittämät pakkolait ja lisäleikkaukset.
Jos sopimus tulee voimaan Jos sopimus ei tule voimaan
Jos sopimus tulee voimaan
Maaliskuun alku 2016
SAK:n jäsenliitot käsittelevät neuvottelutuloksen hallinnoissaan 6. maaliskuuta mennessä.
7. maaliskuuta 2016
SAK:n hallitus päättää, hyväksyykö se neuvottelutuloksen. Jos hallitus hylkää tuloksen, kilpailukykysopimus ei tule voimaan.
Maaliskuu–toukokuu 2016
Ammattiliitot ja työnantajaliitot käyvät alakohtaiset soveltamisneuvottelut. Neuvotteluissa sovitaan, miten työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hyväksymän neuvottelutuloksen edellyttämät muutokset toteutetaan alan työ- tai virkaehtosopimuksessa.
Maaliskuu–kesäkuu 2016
Paikallisen sopimisen kolmikantainen työryhmä valmistelee työpaikkakohtaisen sopimisen edistämistä koskevat lainsäädäntömuutokset. Erillistä paikallisen sopimisen lakia ei laadita, mutta lainsäädäntöön tehdään neuvottelutuloksen mukaisia muutoksia.
31. toukokuuta 2016
Ammatti- ja työnantajaliittojen on ilmoitettava, ovatko ne mukana neuvottelutuloksessa.
1. kesäkuuta 2016
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat neuvottelutuloksen kattavuutta eli sitä, kuinka suuri osa aloista ja työntekijöistä on kilpailukykysopimuksessa mukana soveltamisneuvottelujen jälkeen. Jos järjestöt pitävät kattavuutta tarpeeksi laajana, sopimus tulee voimaan. Jos kattavuus ei järjestöille riitä, kilpailukykysopimus ei tule voimaan.
Syksy 2016 – kevät 2017
Paikalliseen sopimiseen liittyvät lakimuutokset tulevat voimaan. Myös syksyllä ja talvella voimaan tuleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin tehdään muutoksia, jotka tukevat paikallista sopimista.
Työntekijöiden muutosturva paranee. Parannukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään viiden vuoden työsuhde työnantajaan. Ne velvoittavat työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää.
1. lokakuuta 2016
Ensimmäinen kilpailukykysopimuksen mukainen työehtosopimus eli paperiteollisuuden työehtosopimus tulee voimaan, mikäli ala on sopimuksessa mukana.
Marraskuu 2016 – helmikuu 2017
Useimmat muut kilpailukykysopimuksen mukaiset työehtosopimukset tulevat voimaan.
1. tammikuuta 2017
Työntekijän työeläkemaksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä ja työnantajan maksu alenee saman verran. Vastaavat muutokset tehdään vuosittain vuoteen 2020 mennessä niin, että työntekijän työeläkemaksu nousee ja työnantajan maksu laskee yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä.
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,45 prosenttiyksikköä ja työnantajan maksu alenee saman verran. Vuonna 2018 työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee ja työnantajan maksu laskee vielä 0,4 prosenttiyksikköä.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee vähintään noin prosenttiyksikön vuoteen 2019 saakka. Vuodesta 2020 alkaen työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus on pysyvästi vähintään 0,58 prosenttiyksikköä.
Työntekijöiden vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tuntia ansiotasoa muuttamatta.
Kesä 2017
Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla. Väliaikainen lomarahan pienennys kestää kolme vuotta.
Syksy 2017
Neuvottelut vuoden 2018 palkka- ja työehtoratkaisuista alkavat. Neuvottelut käydään liittokohtaisesti.
Vuoden 2017 aikana
Aikuiskoulutustuen muutokset tulevat voimaan. Tukeen ei tehdä maan hallituksen esittämiä isoja leikkauksia, mutta sen enimmäispituus lyhenee ja perusosa alenee hieman.
Vuoden 2018 aikana
Hallitus on ohjelmassaan luvannut keventää tuloverotusta yhteensä noin miljardilla eurolla, jos sopimus syntyy. Lisäksi hallitus on luvannut peruttaa vuodelle 2018 suunnitellut lähes 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset.
Sopimisen kulttuuri hallituskaudella
Maan hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa.
Jos sopimus ei tule voimaan
Sopimus ei tule voimaan, jos SAK:n hallitus hylkää työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen 7. maaliskuuta tai keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuuden riittämättömäksi 1. kesäkuuta.
Kesä–syksy 2016
Hallitus valmistelee yksipuolisesti uuden kilpailukykypaketin. Paketti saattaa sisältää pakkolakien kaltaisia työehtojen heikennysesityksiä ja toimia, jotka voivat murtaa työehtojen yleissitovuuteen perustuvan sopimusjärjestelmän.
Hallitus tekee paikallisen sopimisen lisäämisestä lakiesitykset eduskunnalle. Lainsäädännöllä hallitus pyrkii avaamaan mahdollisuuden sopia työehtosopimuksien määräyksiä huonommista työehdoista, kuten palkkojen alentamisesta alle vähimmäistason.
Syksy 2016
Neuvottelut vuoden 2017 palkka- ja työehtoratkaisuista alkavat. Neuvottelut käydään liittokohtaisesti.
Vuoden 2017 aikana
Hallituksen esittämät heikennykset aikuiskoulutustukeen tulevat voimaan. Perusosan muuttaminen lainaksi vie pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta käytännössä mahdollisuudet opiskella aikuiskoulutustuella.
Vuoden 2018 aikana
Hallitus on ohjelmassaan uhannut toteuttaa lähes 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos sopimusta ei synny. Leikkaukset koskevat muun muassa lapsilisiä, työeläkkeitä, työttömyysturvaa, vuorotteluvapaata ja vanhempainvapaan lomakarttumaa.
Hallitus ei myöskään tee sopimuksen syntymiseen kytkettyjä noin miljardin euron suuruisia tuloveron kevennyksiä.
Sopimisen kulttuuri hallituskaudella
Uhkana on, että maan hallitus jatkaa yksipuolisia työlainsäädännön ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan heikennyksiä.