Vuosiloma ,yleisiä periaatteita / työntekijät

Vuosilomaa säätelevät laki ja Teknologiateollisuuden työehtosopimus. Työnantajalla on

kolme toisistaan riippumatonta tehtävää:

*Laskettava vuosiloman pituus

*Määrättävä työntekijän kesä - ja talviloman aika ja annettava loma.

*Laskettava vuosilomapalkan suuruus

Työnantaja on lomapalkan maksaessaan velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenee lomapalkka ja sen määräytymisperusteet eriteltynä.

Työntekijöiden kuuleminen:

Vuosilomalain 22§:n mukaan "työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa"

Jos vuosilomien määräämisen menettelytavat muuttuvat, työnantajan on selvitettävä henkilöstölle muutokset aikaisempiin käytäntöihin.

Työntekijän kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen. Lomatoivomukset on pyydettävä ja selvitettävä niin hyvissä ajoin ennen työntekijöiden vuosilomien ajankohdista päättämistä, että työntekijöiden esittämät toivomukset ja mielipiteet on käytännössä mahdollista ottaa huomioon. Nimenomaisen säännöksen mukaan työnantajan on lomien sijoittelussa pyrittävä mahdollisuuksien mukaan täyttämään henkilöstön toiveet.

Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, ellei hän kuultuaan työntekijää tai tämän edustajaa, ole päässyt ajankohdasta tämän kanssa yksimielisyyteen. Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen. Lomapäiviksi katsotaan vain arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta Itsenäsyyspäivää, joulu - eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.

Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen

Vuosilomalain 23§:n mukaan " työnantajan määrätessä loman ajankohdan on hänen ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista". Lomakaudella pidettävän kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa vähintään kuukauden ilmoittamisaika on lakiperustelujen mukaan ehdoton pääsääntö. Sellaisen työnantajan, jolle on mahdollista lomien ajankohdan ilmoittaminen hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen niiden alkamista, velvollisuutena on näin menetellä. Pääsäännöstä voidaan poiketa vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. Tällöinkin vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava heti kun se on vain mahdollista, mutta ehdoton takaraja on kaksi viikkoa ennen loman alkua. Kahden viikon ilmoitusaika tulee kyseeseen vain sellaisissa tapauksissa, joissa vähintään kuukauden ilmoitusajan noudattaminen esimerkiksi tiettyjen työntekijöiden kohdalla tuottaisi kohtuuttomia vaikeuksia.

Loman ajankohta on saatettava kunkin työntekijän tietoon viimeistään lain 23§:n ilmoitusajan kuluessa. Työntekijä ei vastoin tahtoaan ole velvollinen hyväksymään loman ajankohtaa, ellei siitä ole hänelle ilmoitettu lain mukaisia aikoja noudattaen.

Lomakausi ja vuosiloman antaminen

Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena 2.5 - 30.9 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää annetaan talvilomana lomakauden jälkeen, ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10 - 30.4 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

Loma on annettava yhdenjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain mikäli se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Tämä tilanne on Metalliteollisuudessa erittäin harvinaista.

Vuosiloman pituus

14 päivän sääntö:

a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4 - 31.3) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä.

35 tunnin sääntö:

Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35 tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.

Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, päivän osa on annettava täytenä lomapäivänä.

Työsuhteen päättymistilanteissa (mm. lyhyet työsuhteet, määräaikaiset työsuhteet) sovelletaan lomakorvausta laskettaessa ns. yhdenvuoden sääntöä. Jos työntekijän työsuhde on päättyessään kestänyt vähintään yhden vuoden ajan, työntekijä ansaitsee työsuhteen päättyessä kulumassa olleen lomanmääräytymisvuoden alusta lukien 2.5 arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.

Työssäolon veroisiksi työpäiviksi huomioidaan mm:

* Poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan

* Keskimääräisen työajan tasaamiseksi annettu vapaa

* Äitiys, erityisäitiys, isyys ja vanhempainvapaa

* Tilapäinen hoitovapaa, sekä vapaa pakottavasta perhesyystä

* Sairaus tai tapaturma, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa

* Lääkinnällinen kuntoutus ammattitaudin tai tapaturman takia, enintään 75 työpäivää

* Sairauden leviämisen estämiseksi annettu määräys (karanteeni)

* Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuonna

* Työnantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutukseen osallistuminen

* Vuosilomapäivät

* Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelu

* Lomautus, 30 päivää kerrallaan

Vuosilomapalkka

a) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio (loma Kta), joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Lomanmääräytymisvuoden ansioon lasketaan:

* Työssäoloajan palkka

* Työajantasaus lisä (Huomioitava, että vastaavia tunteja ei lisätä jakajassa oleviin tunteihin)

* Sunnuntaityön peruspalkka; sunnuntaityökorotus; viikkovapaakorvaus

* Tulospalkkio (Drivesissä ei lasketa.)

* Vuorotyö- ja muut lisät

* Palvelurahat

* Itsenäisyyspäivän palkka (jos ollaan töissä)

Lomanmääräytymisvuoden ansioon EI lasketa:

* Vuosiloma-ajan palkkaa, eikä lomarahaa

* Arkipyhäkorvausta (vaikka oltaisiin arkipyhänä töissä)

* Sairaus; äitiys- ja isyysloman, sekä lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa

* Itsenäisyyspäivän palkkaa (jos ei olla töissä)

* Hätä- ja ylityökorvausta

* Palvelusvuosilisää

* Varallaolo korvausta

Vuosilomapalkka ja osa- aikaeläke

Lomapalkka saadaan kertomalla lomakeskituntiansio osa- aikatyön säännöllisten viikkotyötuntien ja luvun 40 osamäärällä ja kertomalla tämä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella.

Esimerkki:

Lomakeskituntiansio on 12€, työaika on 24 tuntia viikossa ja ansaittua lomaa on 30 päivää.

Lomapalkka on 24/ 40x 12€x 222.4= 1601.28€

b) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella:

Lomapäivien Lomapäivien

lukumäärä Kerroin lukumäärä Kerroin

2 16.0 16 116.0

3 23.5 17 123.6

4 31.0 18 131.2

5 37.8 19 138.8

6 44.5 20 146.4

7 51.1 21 154.4

8 57.6 22 162.4

9 64.8 23 170.0

10 72.0 24 177.6

11 79.2 25 185.2

12 86.4 26 192.8

13 94.0 27 200.0

14 101.6 28 207.2

15 108.8 29 214.8 30 222.4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7.2, lomapäivää kohden.

Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella.

Esimerkki: Vuosiloma Kta:n ollessa 12€, lasketaan vuosilomapalkka 30 vuosilomapäivälle seuraavasti:

222.4 x 12€= 2668.80€

Jakamalla 2668.80€: 30= 88.96€ saadaan yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on

24 x 88.96€= 2135.04€ ja talviloman osuus 6 x 88.96€= 533.76€

Lomaraha on 50 % työntekijän lomapalkasta, joka maksetaan paikallisen sopimuksen mukaan

Talvilomalta helmikuun ensimmäiseen tiliin ja kesälomalta kesäkuun ensimmäiseen tiliin

Esimerkiksi Drivesissä ei tulospalkkaa lasketa vuosiloma- KTA:n